Joe Yates – Unsplash.com
Dynaamisen hinnoittelun suosio eri aloilla on kasvanut maailmalla huimasti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa NHL-otteluiden lippuja hinnoitellaan dynaamisesti, konserttitapahtumien, laskettelukeskusten ja elokuvien pääsylippuja sekä ravintolaruokaa lentolippujen ja hotelliyöpymisien lisäksi. Dynaamisen hinnoittelun avulla yritykset ovat kyenneet kasvattamaan liikevaihtoa ja tulosta.
Helsingin Sanomissa oli marraskuun 30. päivä 2018 ansiokas artikkeli joukkoliikenteen dynaamisesta hinnoittelusta. Jo pelkästään sen ja maailmalla saatujen kokemusten perusteella olisi hyvä, jos useampi yritys ja toimiala lähtisi kokeilemaan dynaamista hinnoittelua, sillä se lisäisi yritysten taloudellista lisäarvoa ja samalla hyödyttäisi kuluttajia muun muassa tasoittamalla kysyntäpiikkejä sekä pienentämällä hävikkiä. Ruuhkien ja hävikin vähentäminen ei ole keneltäkään pois – päinvastoin.
Kuluttajilla saattaa olla usein pelkona, että dynaaminen hinnoittelu nostaa hintoja tai että siinä kuluttajilta pimitettäisiin jotain. Näin ei kuitenkaan tapahdu, kun hintojen annetaan elää ainoastaan kysynnän määrän ja oston ajankohdan mukaan. Dynaaminen hinnoittelu voi myös laskea hintoja. Tämä tullut esille esimerkiksi silloin kun on tutkittu matkalippujen ostamisen ajankohtaa; aikaisin ostetun matkalipun hinta on lähes poikkeuksetta edullisempi kuin viime hetkellä ostetun lipun. Autodynaamisessa hinnoittelussa algoritmi säätää hintaa (myyjän asettamissa rajoissa) manuaalisen työn sijasta. Näin vapautuu myös henkilöresursseja hinnoittelusta muuhun käyttöön.
Aito kysyntäpohjainen, autodynaaminen hinnoittelu ei syrji ketään, sillä hinta on aina kaikille sama riippumatta siitä kuka ostaa – ainoastaan oston ajankohta ja silloisen kysynnän määrä ratkaisevat hinnan. Parhaimmillaan dynaaminen hinnoittelu toimii pörssikurssien tapaan, jolloin kuluttajat ostavat silloin, kun tuote tai palvelu on juuri heille sopivan hintainen.
Tiina Laisi-Puheloinen, Hallituksen puheenjohtaja, Priceff
